Kevyt kesähuivi

Viileinä kesäpäivinä haluaa hartioilleen ja kaulalleen pehmeää muttei hiostavaa lämmikettä. Itse en kesällä pidä villan tunnusta iholla, poikkeuksena villasukat kylminä iltoina. Tästä syystä käytän ennemmin puuvillaan jopa sukissa kesäisin. Ei liian lämmittävää ja ihanan tuntuista iholla.

Puuvillainen kesähuivi

Ruutuvirkattuja huiveja on varmasti satoja ellei tuhansia erilaisia malleja. Ajattelin että yksinkertaisesta on hyvä lähteä. Helppoa ruutua ja raitaa. Ketjusilmukkaa ja pylvästä. Olin valinnut huivilangan jo valmiiksi joten sitä apuna käyttäen laskeskelin ja kokeilin haluamiini mittoihin sopivaa kuviota. Malli on yksinkertainen ja mukava virkata. Huivi syntyy kuin itsestään.

Kesähuivin ohje

Huivin koko 25x150 cm (käsialasta riippuen)

Lankana Adlibriksen Cotton 8/4

Huomaa reunoissa vain yhdet tyhjät ruudut.

Koukku 3

langan menekki noin 150g

Tee 64 ketjusilmukkaa ja lopuksi neljänteen silmukkaan pylväs. Tee jokaiseen ketjusilmukkan pylväs. Yhteensä 61 pylvästä. Tee kerroksen lopukssa kolme ketjusilmukkaa ja käännä työ. Tee kolme pylvästä jonka jälkeen kaksi ketjusilmukkaa ja hyppää kaksi edellisen kerroksen pylvästä ja tee pylväs (kolmanteen silmukkaan). Näin muodostuu ensimmäinen ruutu. Virkkaa sitten neljä pylvästä ja taas kaksi ketjusilmukkaa ja pylväs kolmanteen edellisen kerroksen pylvään päähän. Uudestaan kaksi ketjusilmukkaa ja pylväs kolmannen pylvään päähän. Jatka neljällä peräjälkeisellä pylväällä. Huivin molemmissa reunoissa on yksi ruutu muuten huivin keskiosassa on kaksi ruutua vierekkäin ja pylväsruutu. Kuvio on helppo ja toistuva.

Hassu pikku piirros kuviosta. Toivottavasti siitä saa selvää. Molemmissa reunoissa tyhjiä ruutuja vain yksi.

Yksi kerros on noin sentin käsialasta riippuen. Pituuden jokainen päättää itse mutta koin että 150cm on sopiva moneen makuun. Olisi tuo voinut olla vaikka pidempikin!

Huivin valmistuttua päättelin langat ja supsuttelin vesipulloa apua käyttäen huivin kosteaksi ja venytin kevyesti muotoonsa. Huivi oli aika hyvin muodossaa ja kostutus lähinnä tasasi pintaa. Huivin olisi hyvin voinut ottaa käyttöön ilman kostutustakin. Kostutuksen myötä näkee myös irtoaako langasta väriä.

Oletko sinä kesällä huivien käyttäjä? Tuleeko virkkailtua huiveja?

Viileitä kelejä odotellessa!

Miekat, muurit ja musketit 2019

Inspiraation voi löytää mitä erikoisimmista paikoista. Viime viikolla alkoi päässä tulvia taas luovia aatoksia. Syy löytyy alta.

Haminassa järjestettiin ensimmäistä kertaa historiafestivaalit Miekat, muurit ja musketit. Viime viikolla viisipäiväinen festivaali 17.-21.7 yllätti minut monella tapaa. Ensi kerran kuulin tulevasta tapahtumasta vuosi sitten Hamina Tattoossa. Odotin festivaalia innolla. En ole ennen käynyt historiafestivaaleilla. Odotin näkeväni kauniita vaatteita ja hevosia. Ensin ostimme liput vain suurturnajaisiin ja lähes heti perään kuitenkin päätimme ostaa liput musiikki iltaankin.



Suurturnajaiset olivat mieleeni vaikkei peitsitaisteluja näkynytkään. Huikeita taidonnäytteitä hevosien selässä näimme silti. Oli upeita suorituksia ratsastajilta keihäiden, miekkojen ja jousipyssyjen kera. Suurturnajaisissa nähtiin myös Buhurt otteluita ja GARS näytös. Koko illan kruunasi mahtava tulishow Valkovenäläis ryhmä Street theatre Vir järjestämänä. Taputin käteni kipeiksi. Saatoin myös kiljaista kerran tai kaksi.

Street theatre Vir

Lauantaina menimme musiikki iltaan ja yleisön vähyys yllätti. Positiivisena yllätyksenä koin festivaalien torimyyjät. Monien kanssa jäimme turisemaan niitä nitä ja teimme upeita löytöjä. Monet myyjistä olivat käsityöläisiä tai tukivat käsityöläisiä. Osa oli tullut pitkienkin matkojen takaa.
Musiikkia oli moneen makuun. Hevikannel oli makuuni hieman eksoottinen mutta  7Stout Clan irkkupunkkia soittava yhtye kyllä kolisi luihin ja ytimiin. Huikeita monitaitureita. Aivan mahtava!

7 Stout Clan

Keskiaikaista murkinointia. Lihaa päreeltä.
Oli muuten hyvää ja nälkä lähti.











Moni ei ehkä tiedä että olen yhdeltä ammatiltani levyseppähitsaaja ja etenkin tietynlaiset metallityö ovat mieleeni. Olisin halunnut sepän koulutuksen muttei se aikanaan ollut mahdollista. Perusasiat on hallussa kuitenkin. Aina kun näen kaunista taottua rautaa se muistuttaa minua niistä taidoistani, jotka olen laittanut muistojeni hyllylle pölyyntymään. Muutama rautaesine lähti mukaamme Keskiaikapuodista. Samaisesta puodista lähti mukaan myös luinen kinnasneula ja valkoista salviaa sekä seetripuuta. Aion nautiskella aidoista tuoksuista kotona.

Valkosalvia ja luinen kinnasneula

Seppälän lammastilan kojusta ostin ihanaa paksua villalankaa. Lähituottajien villaa ostaessa koen langan arvokkaammaksi (en rahallisesti) kuin kaupasta ostetun. Voin periaatteessa mennä ja silitellä näitä lampaita, joista villa on peräisin. Terveiset Miehikkälään lampaille!
Tästä langasta ei ole pesty pois luonnollista villan lanoliinia ja aion käyttää tätä asiaa hyväkseni tehdessäni tuosta langasta syksyllä itselleni jotain ihanaa. Nähtäväksi jää toteutuuko tämä haave konkreettiselle tasolle.

Pakko mainita vielä ne leimasimetkin! Olen kerran päässyt niitä kokeilemaan ja tajusin silloin että kyseessä on laatuleimasimet. Olen halunnut niitä ostaa mutta vielä ei ollut tullut vastaan. Nyt tuli! Kahen päivän festivaaleilun jälkeen kotoa löytyy nyt yhdeksän leimasinta! En malttanut olla ostamatta niitä. Ne menee sekä koriste esineestä että leimasimesta. Leimasimet ovat tehty tiikistä. Ovat siis kokonaan puisia ja hyvällä käytöllä ovat periaatteessa ikuisia. Leimasimet ovat Blockwallah leimasimia. Näistä leimasimistä olisi voinut tehdä vaikka ihan oman postauksen, niin upeita ne on. Inspiroivia ja kauniita.

Blockwallah leimasimet

Huomasin festivaaleilla tuijottelevani ihmisten vaatteita, etenkin historia harrastajien upeita pukuja. Aloin haaveilla omasta pitkästä pellavamekosta ja koko villaisesta hartiaviitasta tai huivista. Keksin monta ideaa, joita toteuttaa syksyksi ja seuraavaksi kevääksi. Tuon parin päivän aikana päässäni alkoi surista monta erilaista käsityöideaa kutomisesta kankaan värjäämiseen ja uusiin käsityötekniikoihin. Haluan taas oppia lisää ja kokea uusia kokemuksia. Haaveissa olisi päästä toisillekin historiaa haviseville festivaaleille. Hämeenlinnassa olisi ensi kuussa Hämeen keskiaikafestivaali 14.-18.8 ja toivon todella pääseväni näkemään ja kokemaan ne itse. Inspiroitua ja innostua lisää!

Sormet ristiin ja peukut pystyyn! Reppu selkään ja menoksi!

Toivottavasti nautit festivaali kokemuksestani.